Suomusjärvi-Seura

Kotiseutuhengessä vuodesta 2008

Kotiseutumme


Suomusjärven kotiseutumuseo
Karjalohjantie 161-2, 25410 Suomusjärvi

Suomusjärven kotiseutumuseo toimii vuonna 1861 valmistuneessa lainamakasiinissa. Museossa tutustutaan pääasiassa 1800-luvun ja 1900-luvun alun käsityö-, maatalous- ja kotitalousesineistöön. Esillä on myös muun muassa kirkollista esineistöä ja kivikautisia löytöjä. Museo avattiin vuonna 1974.
Suomusjärven kotiseutumuseossa järjestetään kesän aikana teemallisia tapahtumia ja opastuksia. Suomusjärvi-Seura ry järjestää näyttelyn joka kesä museolla.

Avoinna 23.6.-12.8.2018 lauantaisin ja sunnuntaisin kello 11-14 sekä sunnuntaina 26.8. kello 11-14. Muulloin avoinna sopimuksen mukaan. Vapaa pääsy

Suomusjärvi-Seura ry vastaa yhdessä Eläkeliiton Suomusjärven yhdistyksen kanssa Suomusjärven kotiseutumuseon ja kirkon kesän aukioloista.

Suomusjärven kirkko ja hautausmaa
Karjalohjantie 161, 25410 Suomusjärvi

Nykyinen hirsinen ristikirkko rakennettiin E. Lohrmannin laatimien piirustusten mukaan ja puuseppä I. Lindströmin johdolla vuonna 1849. Ovien yläpuolelle maalattiin nähtävästi jo alunperin raamatunlauseita. Alttaritaulun maalasi R. W. Ekman vuonna 1866. Aiheena on Kristus Golgatalla. Taulun alaosassa on kuvattuna nukkuva Jeesus-lapsi, joka lepää ristin päällä ja pitää kädessään orjantappurakruunua. Saarnatuoli on turkulaisen puusepän H. J. Stenroosin vuonna 1897 rakentama. Kellotapulin rakensi edellisen paikalle vuonna 1750 Kettulan ratsutilallinen Jaakko Härkä. Kirkossa on istumapaikkoja 560 hengelle. Hautausmaa sijaitsee kirkon lähellä.

Sankarihautausmaa
Sankarivainajien hautakiviä on 73. Isoja muistomerkkejä on kaksi kappaletta. Toisessa muistomerkissä on keskellä Someron kiviveistämön tekemä iso kivipaasi, jossa on aiheena enkeli. Sen on suunnitellut M. Kangas. Muistomerkissä lukee 1939-1940 ja 1941-1944 sekä teksti: "Sun armopäiväs auringon suo paistaa maille Suomen vie voimattomat voittohon ja siunaa kansan huomen". Paaden sivulla lukee Pro patria. Toinen on Karjalaan jääneiden muistomerkki. Muistomerkissä on metallinen risti ja teksti: "Kadotetun Karjalan pyhiin Jumalan puistoihin kätkettyjen vainajien muistoksi Suomusjärven karjalaiset 1956".

Laidikkeen vanha hautausmaa
Laidikkeentie 100, 25410 Suomusjärvi
Ajo-ohje: 110-tieltä Syvälammen kohdalta Karjalohjantietä noin 5,5 km => vasemmalle Laidikkeentietä hiukan toista kilometriä.

Suomusjärven ensimmäinen saarnahuone rakennettiin Laidikkeen kylään vuonna 1635 ja vihittiin kirkoksi vuonna 1678. Tähän aikaan Suomusjärvi oli vielä Kiskon kappeliseurakunta. Nykyään paikalla Laidikkeentien varrella on kirkkopuiston ympärillä säleaita ja vuonna 1902 pystytetty muistokivi.
Salon seurakunta pitää wanhan ajan jumalanpalveluksen heinäkuussa Laidikkeen vanhalla hautausmaalla. Jumalanpalveluksen jälkeen Suomusjärvi-Seura tarjoaa kirkkokahvit kotiseutumuseolla.

Aneriojärven luonto-ja kulttuuripolku
Polku lähtee Aneriojärven lintutornilta, Helsingintie 2547.

Aneriojärvi kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan monipuolisen ja arvokkaan lintulajistonsa johdosta.
Suomusjärvi-Seura järjestää opastettuja kävelykierroksia kesäisin.

Hermolanvaha
Hermolanvaha on siirtolohkare ja rajakivi entisellä Suomusjärven ja Kiikalan kuntien rajalla Salossa. Se sijaitsee peltojen keskellä pienessä metsäsaarekkeessa ja on korkeudeltaan noin 10 metriä. Siirtolohkare on yhtenä kohteena lintutornilta alkavalla Aneriojärven luonto- ja kulttuuripolulla.

Kekkosentie
Tien nykyinen nimi johtuu Urho ja Sylvi Kekkosen tien varrelle 1950-luvun alussa rakennuttamista, Aarne Ervin suunnittelemista mökistä ja saunasta. Viereisellä tontilla on Suomen toistaiseksi kolmanneksi pisimpään ministerinä olleen Ahti Karjalaisen vähän Kekkosten jälkeen hankkimat mökki ja sauna. Mökit ovat yhä mainittujen sukujen omistuksessa ja käytössä. Lähempänä Kekkosentien alkupäätä on silloisen Maalaisliiton puoluesihteerin ja ministerin Arvo Korsimon entinen mökki saunoineen.
Suomusjärvi-Seura järjestää kesäisin kestävän matkailun mukaisia opastettuja Kekkosentie-kävelyitä.

Suomusjärven nuorisoseurantalo/muistolaatta
Kekkosentie 521, 25410 Suomusjärvi

Paikallisten yhdistysten yhteisvoimin rakennettiin seuratalo Rautsuon kylään metsään. Hirsirakennus valmistui vuonna 1909. Seuratalolla toimivat mm. raittiusyhdistys Toivo, nuorisoseura ja maamiesseura, sittemmin myös suojeluskunta. Seuratalo purettiin 1950-luvulla. Seuratalon monista vaiheista kertoo pihalla kiveen kiinnitetty paikallisen suojeluskunnan ja lottajärjestön muistolaatta.

Rotomänty
Käännytään Lahnajärvellä 110-tieltä Varesjärventielle. Puun vieressä on parkkipaikka.

Rotomänty on 18 metriä korkea ja sen iäksi on arvioitu noin 200 vuotta.  Kilpikaarnaa muodostanut mänty on rauhoitettu vuonna 1959. Nimen alkuperästä on ainakin kaksi selitystä: joko kasvupaikkansa Rotonmäen mukaan tai inarinsaamen sanan "roto", joka tarkoittaa lehtoa, perusteella.




Copyright (c) 2018, Suomusjärvi-Seura ry. All Rights Reserved.
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.

OK, ymmärrän tai Lisätietoja
Evästeiden tiedot
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
OK, ymmärrän