Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.

SUOMUSJÄRVEN VAAKUNA
ilahduttaa nyt myös kotiseutukorviksissa ja -riipuksessa ja
jääkaappimagneetissa. Hanki omasi tapahtumissamme. 


KUISMA, PYY JA KUKUTTI METSÄSSÄ JA VÄHÄN VESILLÄKIN
Kivikauden Suomusjärvelle sijoittuva sarjakuvakirja kolmen pojan
- Kuisman, Pyyn ja Kukutin - seikkailusta metsässä ja vesillä oli
ensiesittelyssä Suomusjärvi-päivänä 14.7.2013.
Arkeologi, sarjakuvapiirtäjä Jouko Pukkilan piirtämä ja käsikirjoittama sarjakuvakirja
on myynnissä tapahtumissamme ja Suomusjärven kirjastossa.

Kitula Suomusjärvellä onkin ’Kortteela’

Suomusjärven keskustaajaman nimi on vanhastaan Kitula. On kyllä erikseen kirkonkyläkin, mutta ei ole kehittynyt taajamaksi kuten Kitula.
Jo v. 1447 mainittiin asiakirjoissa nimi Kitula. Siis jo Keskiajalla. Vuonna 1552 nimi kirjoitettiin muodossa Kittula.
Vuosina 1777-1798 rinnakkaisnimenä on mainittu myös nimi Kittula eller Hintala, tarkoittaen paikkaa, missä nyt on vanhainkoti.

On kyllä paksussa Suomalaisessa paikannimikirjassa 2007 arvovaltaisen paikannimitutkija Sirkka Paikkalan selitysyritys nimestä Kitula. Perustuen prof. Pertti Virtarannan teksteihin jo vuodelta 1958 ja Viljo Nissilän samoin kovin haparoiviin kirjoitelmiin vuodelta 1975.
Kirjoitti: Kylän nimi perustuu vastaavaan talonnimeen, johon voi sisältyä miehennimi Kitu, *Kittu, kansanmuunnos esim. nimestä Egidius tai tai Kristianus, tai liikanimeen sanasta kitu, ’kituen elävä, kitukasvuinen, heikko’.

Mutta tuosta selitysyrityksestä ei tarvitse välittää, sillä se on taas paha virhe. Nuo kieliprofessorit kun eivät tunne luontoa, eivät tunne kasvien nimiä eivätkä tunne vanhan kansan luonnonkäyttöä heinätöiden osalta.
Noista selitysyrityksistä ei tarvitse välittää muuten kuin osoituksina siitä, miten heikkoa kielentutkijoiden paikannimien selitykseen liittyvä ammattitaito kaikkiaan on. Mikä on tietysti kovin surullinen asia.

Kävin läpi kaikki peruskartoilla olevat Kitu-, Kito-, Kitta-, Kiti-, Kitti, Kiit-, Kitka-paikannimet.
Niitä on Uudeltamaalta Karjalan Impilahden Kitilään, Kitelään.
Ja Lapissa Inariin saakka. Kuntanimi Kittilä yhtenä. Ja on Lemmenjoen kansallispuiston alueelta kaukaisimmat vetensä saava,  235 km pitkä joki Kitinen, virraten Kemijokeen Pelkosenniemellä. Kitula-nimiäkin on monia.
Ja kaikkien nimien paikkojen yhteisenä piirteenä on, että ne kaikki nimet  liittyvät kosteikkopaikkoihin.
Nimissä on sana kida, joka viron kasvien nimistöjen luetteloissa selitään 'kortetta' tarkoittavana sanana.
Sitä käytetään myös 'kangaskortetta'  tarkoittavana nimityksenä, sen yleisemmän nimityksen raudosi ohella.
Mikä näkyy esimerkiksi nettisivulla: http://bio.edu.ee/taimed/sonajalg/raudosi.htm 
   Raudosi  (Equisetum hyemale) vaseosi, körbe osjad, kidad, kiviosi.

Perimmältään tuo nimitys kortekasville tulee sen naskalimaisista (naaskeljad) lehdistä, ne ovat kida:
Lehed on väikesed, kasvavad männasena silinderjalt ümber varre tupena, naaskeljad, tumepruunid valge äärisega, langevad varakult maha kõikidel lehetuppedel peale ülemise.
Mutta tavallinen googlen selaaja ei kyllä löydä tuota sanaa.
Olen ollut Virossa töissäkin vuoden ajan ja tunnen maan kielen ja osaan avata tietolähteet.
Kiteellä Kiteenjärven ja laskujoen laajat kortteikot ovat ne kasvustot, jotka ovat tämän Kitee-nimiryppään paikka.

Paraisillakin on pitkä Kittuisentie Kittuis-kulmakunnalla, laajan kortelahden perusteella.
Vanha kansa sanoi järvikortetta myös nimityksillä kuorte  (Kuortane esimerkiksi),  kuori ( joukko Kuori-nimiä kosteikkopaikoilla), kuora (Kuora-nimiä matalilla kortejärvillä) ja kortta ja kortti (Kortta- ja Kortti-nimiä kortepaikoilla).
Ja myös Kitu-nimet tarkoittavat tätä kasvia, kun paikat ovat kosteikkoja.
Ja myös nimien muodot Kurti-, Kuurto- kosteikkopaikkojen ja lampien nimissä ovat tätä kortesanastoa kaikki nekin.
Kun järvikorte oli tärkeä heinäkasvi, niin ruotsalaisherrojen hallitsemien kartanoiden ja virkatalojen ja pappiloiden mailla on sitten oma ruotsinkielinen sanastonsa 'järvikortetta'  tarkoittaen.

Kuntanimessä Rääkkylä esimerkiksi. Ja on esimerkiksi kuntanimi Tyrnävä Pohjois-Pohjanmaalla ja nimessä 'järvikortteen' ruotsinkielinen nimitys. Omat pitkät selityksensä. Niitä en ota tähän.
Näistä Kitee-. Kittilä-, Kitula-nimistä olen koonnut jo 15 liuskan käsikirjoitukset.
Suomusjärven Nuppulankulmalla on Lapinsuo. Professorit kaikkien Lappi-paikannimien osalta selittävät, että paikalla on asunut lappalaisia.

Mutta siitäkään selityksestä ei tarvitse välittää. Kun nimessä on sana Lapin-, Lappi- jne ja kysymys on kosteikkopaikasta kuten tuo Suomusjärven Lapinsuokin on, nimessä sana Lapin- tarkoittaa ’saraheiniä’.

Niitä vanha kansa sanoi lapinruohoiksi, lapinheiniksi. Kun tiesivät, että lappalaiset Lapinmaallaan käyttävät niitä kenkäheininään. Tämä sanan lappi liittyminen saraheiniin on kyllä esitetty eräässä väitöskirjassakin ja kirjoituksissa jo noin 250 vuoden ajan. Mutta kielentutkijoidenhan ei tarvitse lukea kirjoja. Selitykseksi heillä riittää se selitys, minkä sylki ensimmäiseksi suuhun tuo.

Meillä Suomessa on kielitaitojensa osalta uskomattoman heikko suomenkielen professorien ja maisterin valtava lauma tutkijoina.

Suomusjärvellä Aneriojärven lietteisten, alavien rantojen runsas kasvi on tämä järvikorte. Ja sitä kasvaa kaikkialla siihen laskevien purojen varsilla ja lampipaikoissa.
Vanha kansa kokosi tuota kortetta karjan rehuksi. Kun järvikorte on ainavihanta, sen korsia on koottiin jäiltä talvellakin. Ei tarvinnut edes viikatetta. Kun jäisenä napsahtaa poikki muutenkin.
Vanha kansa teki tuolla tavoin heinätöitä talvellakin.
Nuo kortteet olivat myös talojen vaurauden peruste, kun rehua riitti.

Suomusjärven Kitulan asukkaiden ei siis tarvitse enää professorien komennon mukaisesti selittää, että heidän kylänsä nimi kertoo kituvista ihmisistä. Kun professorien periaate rappeutuneina kaupunkilaisina on mahdollisimman usein halveksia typerinä pitämiään maalaisia. Nämä nimen Kitula selitykset taas siitä todisteina.
 
Kitulan nimi onkin nykysuomen sanoina  ’Kortteela’.
 
Ilmari Kosonen
metsänhoitaja, matkailuopas
Country Visions Oy
( Jo 600 julkaistua lehtiartikkelia vanhoista paikkanimistä, 150 esitelmää, 20 radio-ohjelmaa, kooten valtavan paksuksi paisuvaa paikannimien Maamme-kirjaa.
Toiminut seutukaavatutkijana, metsänhoitajana, biologian, maantiedon ja historian lehtorina).
GSM 0500 - 103442
Kosonen.Ilmari@gmail.com