Suomusjärvi-Seura

Kotiseutuhengessä vuodesta 2008

Suomusjärven kirkko
Karjalohjantie 161

Suomusjärvi-Seura ry vastaa yhdessä Eläkeliiton Suomusjärven yhdistyksen kanssa Suomusjärven kotiseutumuseon ja kirkon kesän aukioloista.

Avoinna 20.6.-9.8.2020 lauantaisin ja sunnuntaisin kello 11-14 sekä Varsinais-Suomen museopäivänä su 30.8 kello 11-14.  Muulloin avoinna sopimuksen mukaan. Vapaa pääsy.

Suomusjärven kirkko

Suomusjärven kappeli perustettiin 1678 Laidikkeeseen. Liikenteellisesti keskeisellä paikalla sijainneesta Suomusjärvestä tuli kirkonkylä 1700-luvun alussa ja kirkko valmistui uudelle paikalle 1708. Vanhempi kirkko purettiin Suomusjärven nykyisen kirkon valmistuessa.

Nykyisen hirsisen ristikirkon rakensi pitäjänpuuseppä Isak Lindström vuosina 1847- 1849 Intendentinkonttorin arkkitehti E. Lohrmannin laatimien piirustusten mukaan ja kirkko valmistui Ylhäisten tilalta lunastetulle maalle 1850.
Kirkko vihittiin Mikkelinpäivänä 1850 Pyhän Mikaelin kirkoksi.

Nykyinen kirkko on järjestyksessä pitäjän kolmas kirkkorakennus.

Suomusjärven asema itsenäisenä seurakuntana astui voimaan 1903.
 




Suomusjärven kirkko

Kirkon ovien yläpuolelle maalattiin nähtävästi jo alunperin raamatunlauseita.

Suomusjärven kirkko

Kirkossa on istumapaikkoja 560 hengelle.

Kristallikruunuista yksi on saatu lahjoituksena ja muut ostettu 1850- ja 1860-luvuilla.
Kirkkolaivan on rakentanut "muuan merimies" ja se on saatu kirkkoon vv. 1815 - 1820 välisenä aikana.

Suomusjärven kirkko

Alttaritaulun maalasi R. W. Ekman vuonna 1866. Aiheena on Kristus Golgatalla. Taulun alaosassa on kuvattuna nukkuva Jeesus-lapsi, joka lepää ristin päällä ja pitää kädessään orjantappurakruunua.
Saarnatuoli on turkulaisen puusepän H. J. Stenroosin vuonna 1897 rakentama. Kustaa Lucanderin maalaamista henkilökuvista voidaan tunnistaa maailman Vapahtaja ja Johannes; muilta puuttuvat tuntomerkit.

Kellotapuli ja ruumishuone

Näkymä hautausmaalta, joka sijaitseee kirkon lähellä.

Kellotapuli

Kellotapulin rakensi edellisen paikalle vuonna 1750 Kettulan ratsutilallinen Jaakko Härkä.

Ruumishuone

Kirkko päätettiin v. 1697 siirtää Suomusjärven kylään, mistä seurakunta sai nimensä. Kirkko valmistui uudelle paikalle vuonna 1708 ja oli 14-penkkirivinen. Siitä on edelleen jäljellä sakaristo, joka toimii ruumishuoneena.

Sankarihautausmaa

Sankarivainajien hautakiviä on 73.
Isoja muistomerkkejä on 2.
Sankarihautojen muistomerkissä on keskellä Someron kiviveistämön tekemä iso kivipaasi, jossa on aiheena enkeli. Sen on suunnitellut Mauno Kangas. Muistomerkissä lukee 1939-1940 ja 1941-1944 sekä teksti: "Sun armopäiväs auringon suo paistaa maille Suomen vie voimattomat voittohon ja siunaa kansan huomen". Paaden sivulla lukee Pro patria. Tekijät: Ilmari Wirkkala ja Mauno Kangas, 1956.

Sankarihautausmaa

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki.
Muistomerkissä on metallinen risti ja teksti: "Kadotetun Karjalan pyhiin Jumalan puistoihin kätkettyjen vainajien muistoksi Suomusjärven karjalaiset 1956". Tekijä: Einari Teräsvirta, 1956..

Hautausmaa

Punaisten muistomerkki. Tekijä: Yrjö Lehtonen, 1946.

Copyright (c) 2020, Suomusjärvi-Seura ry. All Rights Reserved.
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
Evästeiden tiedot
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
OK, ymmärrän